Äiti on vähän väsynyt…

Puolivuotias Luna yrittää näyttää viattomalta koristeiden keskellä

Puolivuotias Luna yrittää näyttää viattomalta koristeiden keskellä

Tämä on minulle se hetki, jolloin vihdoin ymmärrän, että joulu tulee tänäkin vuonna. Luulisi sitä oppivan…

Joulukoristeita olen tehnyt, lähinnä tyttären luokan myyjäisiin. Laitan kuvia ja ohjeita myöhemmin, nyt olen liian väsynyt.

Lähdin aamulla jouluostoksille; onneksi sain suurimman osan lahjoista ostettua. Oli muutama muukin liikkeellä. Viisi tuntia meni, ilman että edes huomasin ajankulua. Kotiin päästyäni oli tietenkin arkirumba edessä. Sitten askartelin vähän. Sen jälkeen teimme tyttäreni kanssa piparkakkutaikinan.

Lapsilla on huomenna joulujuhla. Sen jälkeen toivon, että ehtisimme lasten kanssa tehdä jotain yhdessä. Tänä vuonna on poikkeuksellinen joulu; lapset ovat isällään aaton.

Nyt taidan piilottaa lahjat, ja painua pehkuihin. Mukavaa joulunodotusta!

Mainokset

Kipuiluja

Olen kipeä. Todella kipeä. Käden crps on pahentunut, enkä pysty tekemään juuri mitään. Tiistaina kipulääkäri aloitti uuden lääkityksen jonka pitäisi nostaa kipukynnystä. Kestää, ennenkuin lääke rupeaa vaikuttamaan.

Lieneekö murphyn laki vai mikä, mutta kun yksi asia menee pyllylleen, syntyy syöksykierre; seuraava asia menee p*rseelleen. Ja seuraava. Jne.

Tässä kohtaa yh-äitiys on haastavaa. En pysty laittamaan ruokaa, en siivoamaan, en pesemään pyykkiä… En pysty ajamaan lapsiani kouluun. Kipu on niin kokonisvaltaista, etten jaksa kävellä kuin lyhyitä matkoja. Olen väsynyt ja poikki. Ja hyvää vauhtia tulossa mökkihöperöksi, vaikka toisaalta en kivultani jaksa olla sosiaalinen… Sitten on ne muut huolet, mutta niitä en nyt rupea vuodattamaan.

Poden huonoa omaatuntoa; en tällä hetkellä ole sellainen äiti kun pitäisi. Vaikka kuinka yritän uskotella itselleni, etteivät lapset mene pilalle siitä, että syömme mikroruokaa koirankarvojen keskellä, niin silti jokin kalvaa sisintäni. Olen myös huomannut, että minun tukiverkostossa on pahoja aukkoja. Joskus haluaisin vain pistää pään pensaaseen ja toivoa, että joku tulisi ja siivoaisi, laittaisi ruokaa, pesisi pyykkiä ja tekisi jotain kivaa lasten kanssa.

Yritän ajatella positiivisesti ja nauttia pienistä asioista. Joskus se onnistuu, joskus ei. Koitan keksiä jotain tekemistä, ettei kipu olisi päällimäisenä ja aika kuluisi helpommin.

Ensi tiistaina minulla on aika kipulääkärille. Hän on erittäin pätevä ja aikaansaapa, ja erikoistunut crps:ään. Yleensä hän keksii jonkin keinon. Ainoa asia mitä pelkään on että hän ehdottaa ketamiini-infuusiota. En tiedä kestäisinkö sitä.

Sori kamut, tästä tuli nyt tällainen itkuvirsi. Mutta hei, paistaahan se aurinko joskus risukasaankin.

Paistaahan?

(Yh – ) Äitiys…

Runo yh – äitiydestä, runo äitiydestä. Tai ehkä enemmän vuodatus. Päättäkää itse.

 

Äiti ei ole siivonnut

Äiti ei ole tiskannut

Äiti ei ole muistanut viedä roskia ulos

Äiti ei ole pessyt pyykkiä

Äiti on jankuttanut liikaa

Äiti on juonut liikaa kahvia;

 

Äiti on auttanut läksyissä

Äiti on lohduttanut

Äiti on lukenut iltasadun

Äiti on nauranut

Äiti on ollut läsnä;

 

Äiti jaksaa taas siivota